Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Huvimaja

Aspegrenin puutarhan huvimaja Pietarsaaressa.


Aspegrenin puutarhan vanhojen kuvien mukaan uudelleen rekennettu huvimaja Pietarsaaressa. Kuvat: Hannu Rinne.

Aateliston huvimajasta grillikotaan

Etuliite huvi- viittaa ”paremman väen” elämään: vaurauden ja statussymboleiden kehittyessä 1700-luvulla vain aatelisilla oli varaa huvimajaan, 1800-luvulla porvareilla huviveneeseen ja 1900-luvulla tulivat keskiluokan huvilat. Yhteiskunnan demokratisoituminen on tuonut huvit kaikkien saataville ja huvimajan moderni versio, grillikota, löytyy yhä useammalta pihalta.

Alun perin huvimajat kuuluvat suurten eurooppalaisten linnojen puistoihin, joissa ne olivat osa monimutkaista arkkitehtonista suunnitelmaa. Suomeen ne tulivat 1800-luvun alkupuolella, kun mm. ruukkien yhteyteen perustettiin hienostuneita puutarhoja. Tuolloin muodissa oli romanttinen eli ns. englantilainen puutarha, joka hyödynsi maiseman luonnollisia elementtejä eikä pakottanut kasveja tiukkaan geometriseen muotoon. Puistossa oli kiemurtelevia polkuja, kaarisiltoja ja pieniä lampia. Hyvälle näköalapaikalle rakennettiin pieni rakennus maiseman ihailemista varten. Pieni maja antoi suojan joko sadetta tai polttavaa auringonpaistetta vastaan ja mahdollisti oleskelun luonnon keskellä säästä huolimatta. Kaupunkitalojen (lehti- tai) huvimajoissa istuttiin päiväkahvilla tai nautittiin virvokkeita kuumana kesäpäivänä.

Huvimajat olivat yleensä runsaasti koristeltuja: 1800-luvun sveitsiläis- ja nikkarityyli suosivat runsaita puuleikkauksia ja ikkunoissa oli runsaasti pieniä ruutuja, osa jopa värillisestä lasista. Huvimaja oli myös statussymboli; vaurastunut porvaristo halusi näyttää, että sillä on varaa ylellisyyksiin ja samalla porvaristo tapansa mukaan meni hieman liian pitkälle koristelussa. Huvimajan seurasi päärakennusta joustavammin ajan muotityyliä ja pienen koon ansiosta voitiin kaikki detaljit viimeistellä viimeisimmän muodin mukaan. Nykyisin Seurasaaressa olevan Florinin huvimaja (n. 1850) on upea uusgoottilainen rakennus ja sen sisäseiniä koristavat todennäköisesti skotlantilaista alkuperää olevat maisematapetit.

 

Kuddnäsin huvimaja ulkoa.

Klikkaa kuva suureksi. Kuva: Hannu Rinne.

 

Osa huvimajoista on saanut henkisemmän olemuksen; niistä on tullut oppineiden hiljentymis- tai kirjoittamispaikkoja. Hyvä esimerkki tällaisesta on Sakari Topeliuksen synnyinkodin Kuddnäsin vaatimaton huvimaja. Kirjoittamisesta siellä ei tullut mitään, koska maisema vei mukanaan, mutta talvisin Topelius palasi mietteissään sen inspiroivaan tunnelmaan. ”Mutta kun  myrsky ja sade piiskasi ikkunaruutuja synkkänä syysiltana, täyttivät kesän valoisat kuvat itsestään lehden toisensa jälkeen.”

Kuddnäsin huvimajan arkkitehtoniset esikuvat tulevat Ruotsin kautta kauempaa Keski-Euroopasta asti, mutta toteutus on paikallisin voimin tehty. Talossa on kuitenkin huvimajan peruselementit: korotetun kivijalan ansiosta näköala kauniiseen luontoon joelle päin, kuusi kulmaa, korkea katto jonka huipulla pieni spiira ja sisällä yksinkertainen, mutta kesäisen lämmin tunnelma.

Nykyään moni haaveilee omasta pienestä huvimajasta ja jälleen kerran perinnerakentaja on vaikean tilanteen äärellä. Moraalista oikeutusta hankkeelle ei tarvinne hakea; huvimaja on aina ollut romanttisen haaveilijan toiveiden ylimääräinen täyttymys, miksei niin olisi 2000-luvullakin! Mutta valmistarjonta on keskimäärin ala-arvoista: rakennukset kootaan valmiista hintelistä elementeistä, jotka eivät muistuta esikuviaan juuri muuten kuin monikulmaisuudella. Ikkunat ovat pleksiä ja hienostunutta ikkunoiden puitejakoa imitoi päälle liimattu muoviristikko. Mittasuhteet ovat epäonnistuneet ja koriste-elementit päälle liimattuja.

Haaveilijan täytyy siis ryhtyä töihin omin käsin. Kannattaa estottomasti varastaa ideoita, väriohjeita ja mittakaava vanhoista esikuvista. Jotta uusi rakennus sopii vanhaan ympäristöön, on myös puutavaran mittasuhteiden oltava oikeat. Ei tasapaksua, vaan tukirunko tukevaksi ja listoitus ja koristeaiheet hienostuneesti. Onnistunut vanhojen tietojen mukaan uudelleen rakennettu huvimaja on Pietarsaaressa Aspegrenin puutarhan keskellä oleva 12-kulmainen rakennus. Katso kuvasarja sivun ylälaidassa.

Hannu Rinne 20.5.2009

 

Aiheesta lisää:

 

- Riitta Koskinen ja Katja Hagelstam: Kartanoita ja Porvariskoteja. WSOY 2006.

- Hans Mårtensson: Länge leve lusthusen. Akantus, 1999.

 

 

Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät