Viimeisin kommentti:
Erkki Koponen, 18.09.2017
Savirappaus
Aloittelen 1860-luvulla rakennetun hirsitalon sisäremonttia. Edellinen on tehty joskus 70-luvulla. Yhdessä huoneessa paljastui tapettikerroksien a...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Miljöö

Kaunis miljöö syntyy luonnollisuuden tunnusta. Kaupunkinäkymä Loviisasta. Kuva: Hannu Rinne.

Kaunis talo ei yksin riitä

Perinnemestari TV-sarja sekä tällä sivustolla käsitellään lähinnä varsinaisen asuinrakennuksen kunnostamiseen liittyviä kysymyksiä. Se on kuitenkin tekniikkaa eikä yleensä pääsyy siihen miksi jostain paikasta pidetään. Ne syyt ovat asukkaan mielessä: lapsuuden kotitalosta pidetään, talo näyttää kauniilta, naapureita ei ole lähellä, ihania ihmisiä on lähellä, pihassa kasvaa satavuotiaita tammia, navetta on hyvä työtila jne jne. Jonkin paikan kokeminen kauniiksi ja miellyttäväksi on laajempi kysymys kuin vain yhden rakennuksen hyvät puolet. Yleensä miellyttäväksi koetaan miljöö kokonaisuutena: talo ja paikka jossa se on. Se voi olla yhtä hyvin kantakaupungin tiivis ruutukaava kuin maalaistalon pihapiiri.

Vanhaa taloa hankkivan tai kunnostavan täytyy omassa projektissaan ottaa siksi huomioon kokonaisuus. Jos ihastuksen kohde on ainoa vanha talo uuden asuinalueen keskellä, saattaa ympäristö alkaa tympiä muutaman vuoden kuluttua. Toisaalta jos onnistuu löytämään kokonaisen pihapiirin rakennuksineen, täytyy olla itselleen rehellinen ja budjetoida korjausrahaa myös pihan muiden rakennusten kunnostamiseen. Tanhualla ei olekaan enää mukava käyskennellä ja ihailla vasta kunnostettua päärakennusta, jos pihan toisella laidalla on luhistumaisillaan oleva navetta. Itse piha-alueen hoitaminenkin vaatii huolenpitoa: nurmikon leikkaamista, pensasaitojen hoitamista ja aidan kunnostamista. Kokonaisuus on tyydyttävä vasta kun kaikki on kunnossa.

On myös varottava, että sivurakennuksissa ei sorru helppoon ratkaisuun: työnnä vanhaa liiteriä kumoon ja osta rautakaupasta kätevää kevythirsivajaa. Sellainen ei sovi satavuotiaan hirsitalon tai rintamamiestalon vierelle. Perinnekorjaaja joutuu toisinaan olemaan perinnerakentaja ja tekemään uuden rakennuksen, joka sopii vanhaan miljööseen. Tästä käydään myös kiivasta keskustelua: saako tehdä uusvanhaa? Piharakennuksen kohdalla ei ehkä joudu aivan myrskynsilmään, sillä pystyrimalaudoitettu, punamullattu ja ruutuikkunallinen talousrakennus on ollut yli sata vuotta tavallista rakentamista. Suurempi ongelma taitaa olla, jos haluaisi palauttaa vanhan navetan pihapiiriin.

 
Koko Loviisan vanha puukaupunkialue piti rakentaa tällaiseksi; onneksi näitä ei ehditty montaa tehdä.

Klikkaa kuva isoksi. Kuva: Hannu Rinne.

 

Kaupungeissa kaavoittaja on usein huono miljöön suojelija. Vanhan talon sijaan annetaan rakentaa miljööseen sopimaton hökötys, tai suojellaan yksittäinen vanha ja hieno rakennus, mutta kun sellaisen ympärille rakennetaan modernia kaupunkia, jää vanha rakennus vaille luonnollista ympäristöä. Mutta samaan virheeseen on syyllistytty maallakin: kuinka monen satavuotiaan päärakennuksen rinnalle on noussut tasakattoinen konesuoja tai avaruusrakettia muistuttava AIV-siilo. 1970-luvulla valtio jopa antoi tukea uuden tiilitalon rakentamiseen ja vanha päärakennus jäi lahoamaan.

Asuinympäristö vaikuttaa hyvinvointiin

Tutkimukset osoittavat, että miellyttävä asuinympäristö ja lähimiljöö vaikuttavat positiivisesti ihmisten terveyteen. Ei ole kuitenkaan olemassa kaavaa, jolla voisi määritellä mikä on hyvä ympäristö ja sekin tiedetään, että eri ihmiset viihtyvät kovin erilaisissa ympäristöissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa sanotaan: "Lääketieteen ja ympäristöterveyden yhteistyön uusi haaste on yhdessä muiden osaajien kanssa luoda psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvä ympäristö. Millainen ympäristö estää mieltä masentumasta ja ehkäisee syrjäytymistä? Millainen on fyysinen ympäristö, joka ennalta ehkäisee sairastumista sosiaalisen tuen avulla? Entä millainen ympäristö tarjoaa elpymispaikan arjen stressiin?"

"Kaikilla näillä ympäristöillä on vaikutuksensa ihmisen sisäiseen ja ulkoiseen tyytyväisyyteen ja esimerkiksi sosiaaliseen ja ekologiseen käyttäytymiseen. Ne vaikuttavat ihmisen kokonaisterveyteen. Muutokset ihmisen päivittäisissä ympäristöissä vaikuttavat ihmisiin, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Samalla ne vaikuttavat hänen terveyteensä."

Maankäyttöä ohjataan kaavoituksella ja sen osaksi on tullut ympäristöarvojen kartoitus (YVA-menettely), jossa otetaan – tai pitäisi ottaa – huomioon gryndereiden tavoitteiden rinnalla ne tekijät, jotka ovat hyväksi ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Vanhaa taloa ja pihapiiriä kunnostava ymmärtää kuinka tärkeää oman elinpiirin vaaliminen on. Aina ei ole tärkeää sekään, että kaikki on esteettisesti viimeistelyä. Tärkeämpää on tunne siitä, että hallitsee omaa elinpiiriään ja tämän takia uhkana koetaan mahdolliset muutokset omassa naapurustossa: uusi tie tai asuinalue vahingoittaa sekä ympäristöä, että mieltä.

Eri asuinympäristöjä tutkittaessa on todettu, että tiivis sosiaalinen verkosto ja toiminta edesauttaa yhteisön jäsenten terveyttä. Sosiaalinen toiminta keskittyy usein myös paikkoihin, joissa on perinteinen asumismuoto ja esteettisesti miellyttävä ympäristö – erityisesti Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkoseutu on tutkittu sosiaaliseksi ja hyvinvoivaksi.

Idyllinen Sulva

Vaasan lähellä oleva Sulvan kylä on hyvä esimerkki paikasta, jossa naapuri otetaan huomioon. Alueelle on siirretty kolmenkymmenen vuoden aika parisenkymmentä pohjalaista taloa, tai oikeastaan kokonaista pihapiiriä. Hankkeen puuhamies Peter Båsk kertoo, että tiiviillä kylämäisellä alueella lapsia ei tarvitse kuljettaa harrastuksiin, koska kavereita ja tekemistä on yllinkyllin naapurissakin. Hänellä myös pihatyöt venyvät, kun ohikulkevan naapurin kanssa tulee aina vaihdettua muutama sana.

 
Sulvaan on siirretty rakennuskokonaisuuksia.

Klikkaa kuva isoksi. Kuva: Hannu Rinne.

 
 

Sulvassa on noin kolmekymmentä talokokonaisuutta ja alue laajenee jälleen.

Klikkaa kuva isoksi. Kuva: Hannu Rinne.

 

Ei ihme, että Sulva valittiin Suomen parhaaksi asuinalueeksi Hyvä asuminen 2010 -kehitysohjelman järjestämässä monivaiheisessa kilpailussa. Sulva voitti ylivoimaisesti internetissä järjestetyn yleisöäänestyksen ja kuului myös kilpailun asiantuntija-raadin mielestä kärkikaksikkoon.

Runsaan 1 700 asukkaan alueen ytimen muodostaa Stundarsin museoalue ja käsityöläiskylä, jonne on siirretty lähiseuduilta kuutisenkymmentä vanhaa asuinrakennusta. Niistä osa on museokohteina, osa on kunnostettu rakennusperinteitä kunnioittaen vastaamaan nykypäivän asumisvaatimuksia. Sulvan kylän kaavoitetuilla alueilla on pientaloasuntoja eri vuosikymmeniltä. Kyläidylli oli uhattuna 1970-luvulla, kun alueelle oli tarkoitus kaavoittaa kerrostaloja. Asukkaiden noustua vastarintaan kaavaehdotus hylättiin, eikä kylässä ole nykyisin yhtään asuinkerrostaloa.

Hannu Rinne 14.6.2009

Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät