Uudenkaupungin Vanhat Talot
Uusikaupunki, 02.09.- 03.09.2017

Loviisan Wanhat Talot
Loviisa, 26.08.- 27.08.2017

Rakkaudesta Remonttiin - Renovera med Kärlek
Kokkola, 26.08.- 26.08.2017

Sastamalan wanhat talot
Sastamala, 20.08.- 20.08.2017

Hämeenkyrön vanhat talot
Hämeenkyrö, 12.08.- 13.08.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Jari Nuukaa, 19.07.2017
Hirsikehikon siirto
Eikai perinteiseen hirsitaloon mikään koneellinen ilmanvaihto kuulu? Onko järkeä siirtää kehikkoa, jos aikoo käyttää sitä modernin talon mat...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keittiö

Lääninkivalterin virkatalo Heinolassa on nykyään museo. Talo on rakennettu 1700-luvulla, mutta metallinen keittolevy on 1800-luvun puolivälin uutuus. Kuva: Hannu Rinne

Keittiö on kodin sydän

Keittiökauppiaat myyvät maalaisromantiikkaa, mutta millainen oli torpan keittiö 1800-luvulla? Ei ollut keittiötä! Oli vain yksi suuri tupa, jossa nukuttiin, huollettiin työkaluja ja keitettiin ruokaa avotulella. Vesi oli saavissa ovenpielessä ja likavesi palasi pihalle laskiämpärissä, muutamat saviastiat olivat avohyllyillä ja jääkaapin virkaa toimitti kellari lattian alla. Ruoka keitettiin 1800-luvun puoliväliin saakka avotulella, metallinen keittolevy yleistyi vasta 1800-luvun puolivälissä. Tavallisessa maalaistalossa nykyisen kaltainen keittiö syntyi vasta 1900-luvulla kun keittiö sai erillisen huoneen, mutta varustetaso ei alkanut muistuttaa nykyistä ennen kuin 1950-luvulla.

Maaseudun virkataloissa ja kartanoissa sekä kaupunkien isoissa porvaristaloissa oli jo 1700-luvulla erillinen palvelusväen hoitama keittiö tai keittiörakennus, mutta niidenkin varustelelutaso oli yksinkertainen. Suurin ero oli siinä, että huoneiden toiminnot olivat eriytyneet selkeästi: ruoka valmistettiin keittiössä ja syötiin ruokasalissa.

 

Keittiökaapit tulivat Suomeen 1930-luvulla. Nämä Pohjois-Pohjanmaalaisen talon vanhat kaapit kunnostetiin 2000-luvun alussa.

Klikkaa kuva suureksi. Kuva: Hannu Rinne.

 
 
Ilmajoella oleva rakennustietokeskus Herrala on ollut aikoinaan koulu. Keittiö sopii suurienkin tilaisuuksen ruokailujen valmisteluun.
Klikkaa kuva suureksi. Kuva: Hannu Rinne.

 

 
 

Hämeenlinnalaisen Palanderin talon keittiön sisustus on 1920-luvulta. Huomaa vesijohto ja kaatoallas oikeassa kulmassa.

Klikkaa kuva suureksi. Kuva: Hannu Rinne.

 

 
 
Hämeenlinnalaisen Palanderin talon ruokasali.

Klikkaa kuva suureksi. Kuva: Hannu Rinne.

 
   

Kun vanhaan taloon halutaan rakentaa nykyaikainen keittiö ollaan perinnerakentamisen näkökulmasta mutkikkaassa tilanteessa: talossa ei todennäköisesti ole koskaan ollut keittiötä nykyisessä merkityksessä, mutta toki sellainen pitää saada. Joissakin tapauksissa jo viime vuosisadalla on päädytty siihen, että tuvan iso keitto- ja leivinuuni on jäänyt vähäiselle käytölle ja keittiö on saanut oma tilan. Mutta kuinka sovittaa sinne liesituuletin, tiskikone, puoli tusinaa yläkaappeja, jääkaappi ja induktiohella? Kannattaa miettiä huolella mitä todella tarvitsee ja kysyä neuvoa vanhoihin taloihin erikoistuneelta arkkitehdilta. Teknisiä haasteita on myös veden tuomisesta ja viemisestä.

Talon vanha keittiö saattaa näyttää masentavalta: ovet klonkkaavat, tiskipöytä on liian matala ja ylipäätänsä kaiken verhoaa alakuloinen keltainen tahmeus. Tästä huolimatta kannattaa säilyttää niin paljon kuin mahdollista; vanhojen kaappien rungot ovat täyspuuta ja niitä voi hyvin raaputtaa ja maalta – ja ne kestävät vielä muutaman sukupolven. Liian matalia pöytiä voi korottaa tason alle tulevalla laudalla (korkeus n. 5 cm) tai jopa vetolaatikoilla (korkeus n. 10–15 cm). Jos keittiön tekee kauppiaiden  kuvaston mukaan, on lopputulos sekoitus nykytekniikkaa ja 1800-luvun kartanoromantiikkaa. Lähempänä "oikeaa" maalaishenkeä on 1900-luvun alkupuoli, jolloin keittiössä oli öljymaalilla maalattu helmipontti, pellillä päällystetty pesupöytä, ruokakomero ja irtokaappeja. Nykyinen keittiön yläkaappi syntyi vasta 1930-luvulla.

Kun teet vanhaan taloon keittiöremonttia, ota huomioon:
 

  • Varovainen perinnerakentaja puuttuu vanhaan rakenteeseen niin vähän kuin mahdollista: ei seiniä nurin, ei ikkunan siirtämistä, vanha tulisija saa jäädä paikalleen ja vesi sekä sähköasennukset pyritään tekemään vähäisinä ja talon rakenteita runnomatta.
  • Kunnosta vanhat kalusteet tai osa niistä. Ne mitä ovat mielestäsi kamalia voit varastoida vintille; ehkä seuraava remontoija ihastuu niihin.
  • Käytä kaappien tekemisessä puuseppää. Se on jonkin verran kalliimpaa, mutta saat sovitettua kalusteen talon mittoihin, jotka eivät todennäköisesti käy yksiin nykystandardin kanssa. Puusepän tekemän umpipuiset kalusteet myös kestävät lähes ikuisesti ja niitä on helppo korjata. Kolhun saanut puu on patinoitunutta; kolhun saanut lastulevy on jätettä.
  • Joissakin taloissa on kylmäkaappi, joka kannattaa säilyttää: se pitää ruokatavarat kylmänä yli puolet vuodesta.
  • Mieti mitä oikeasti teet keittiössä: oletko innokas ruoanlaittaja vai keitetäänkö siellä teevettä muutamana viikonloppuna. Eli älä ylimitoita vähän käytetyn kesämökin keittiötä - ja toisaalta: jos käsittelet riistaa ja kymmeniä litroja sieniä, tee keskelle huonetta tarpeeksi iso ja tukeva työpöytä.
  • Kun valitset materiaaleja, yritä hyödyntää sitä henkeä joka keittiössä tai talossa on ennestään. Vanhassa talonpoikaiskeittiössä ja palvelusväen käyttämässä porvariskeittiössä päähuomiona ei ollut materiaalien komeus vaan kestävyys ja toimivuus.
  • Pyri sijoittamaan tiskipöytä sisäseinälle sillä ulkoseinällä on suurempi vetoriski: putket voivat jäätyä pakkasella. Jos tiskipöytä kuitenkin laitetaan ikkunaa vasten, huolehdi siitä, että lämmin ilma pääsee kiertämään ikkunan edestä: se estää talvella ikkunan kostumisen ja/tai jäätymisen.
  • Keittiössä tapahtuu helposti vesivahinko. Huolehdi siitä, että putket on kunnolla eristetty, tarvittaessa niihin voi asentaa lämpövastuksen; myös viemärille. Kun olet pois pidempään, sulje vesi pääkytkimestä; tiskikone aina kun se ei ole käytössä. Muovi, joka ohjaa mahdollisen vuotoveden pois tiskikoneen alta on nykyään suositus, mutta samanlainen konstruktio voisi olla koko tiskipöydän alla. Jos keittiössä tehdään suuri remontti voit jopa suunnitella viemäriin johtavan altaan kaikkien vesipisteiden alle.
  • Koska voi sanoa, että jokainen nykyaikainen keittiö 1920-lukua vanhemmassa talossa on "väärennös", tulee helposti mieleen ajatus tehdä keittiöstä ultramoderni: tunnollinen perinnerakentaja ei ainakaan syyllisty valheelliseen tyylijäljitelmään. Hyvällä suunnittelulla tämäkin onnistuu, mutta paino sanalla hyvä: moni yrittää ja saa aikaiseksi uutta ja vanhaa sotkevan sekasikiön.
  • Älä missään tapauksessa luovu puuhellasta; siinä on paljon keittopinta-alaa, se lämmittää huoneen, kierrättää ilmaa ja toimii sähkökatkoksen aikana.
  • Pyri sijoittamaan uusi sähköhella vanhan hellan läheisyyteen, koska silloin voit hyödyntää piipussa olevaa ilmastointihormia. Parhaassa tapauksessa saa (uuden) huuvan kattamaan sähköhellan ja ilmanvaihto sujuu hyvin painovoimaisestikin.


Hannu Rinne, 16.4.2009

Aiheesta enemmän

- Gård & Torp 1/2004.
 

Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät