Keskustelualue

Lautalattia (puulaji, käsittely, lattialämmitys ym ym..)

16.02.2010 11:36 Leena	Hei taas, Aloitin nyt kuitenkin uuden ketjun puulattian osalta. Tuossa aiemmassa ketjussa "Rossilattian eristeet" käsiteltiin jo puulattian lattialämmitystä. Aiheesta voisi jatkaa ehkä tässä ketjussa niin muutkin löytää helpommin. Lisäksi minua kiinnostaa mm. minkä puulajin olette valinneet lattiamateriaaliksi ja miksi, lattialankun paksuun ja leveys, käsittely (maali, vahaus, lakka) ja miten toiminut käytössä? Mistä olette lattian hankkineet? Terv,Leena
16.02.2010 12:44 Leena	Lisään vielä että netistä etsimäni tiedon perusteella, olen tällä hetkellä valitsemassa kuusta tai koivua meille. Pidän vaaleasta lattiasta ja haluankin lattiaan valkoisen sävyn, joko maalaamalla, vahaamalla tai lakkaamalla. Löytyykö kokemuksia esimerkiksi vaaleaksi vahatun lattian siistinä pitämisestä? Leena
18.02.2010 13:19 risto pakkala	Moi en ole valinnut lattian puuta vaan joku muu joskus 150 vuotta sitten. Luokkaa 50mm x 250mm. Lankun paksuus on suhtkoht suoraan verrannollinen vasojen etäisyyteen toisistaan = suuri etäisyys => paksumpi lankku. Minulla on muistaakseni metrin verran. Maalattu Betoluxilla. Vesiliukoismaali kuluu nopeammin pois joten..... Henk.koht suhtaudun edelleen skeptisesti puulattian lattialämmitykseen : paksumpi lankku => energiatehottomampi. Tässä mielestäni kelpo linkki myös lattiahommiin : www.metsankylannavetta.fi
18.02.2010 17:24 Raimo Kantonen	Terve Meille tulee kuusilankkua sen vaaleuden ja pienemmän oksakoon vuoksi. Henkilökohtaisesti en pidä mäntylattiasta männyn tummemman sydänpuun vuoksi. Sahatavara on hankittu 50mm tuppeen sahattuna lankkuna läheiseltä sahalta. Särmään, höylään ja ponttaan sen itse omalla verstaalla. Ajatuksena on se että saadaan erilevyistä lankkua, niinkuin ennenvanhaan. Saa sitä nykyäänkin valmiina esim. korpi-lattia. Lankun paksuudeksi jää 40 mm, meillä myös vasoitus noin 90 cm jaolla. Kuten jo aiemmin kirjoittelin meille tulee puulattialämmitys. Käyttökokemuksia ei ole vielä ja olen itsekin terveen skeptinen sitä kohtaan, puuseppä kun olen. Mutta olen kuullut paljon hyvääkin. Pintakäsittelyksi aiomme suopakuurausta tai kalkkisuopakuurausta, kuultomaalikin on vielä vaihtoehto. Öljyt ja vahat toimivat erittäin hyvin, puhtaanapito ei ole työlästä kunhan käsittely on tehty hyvin. Vaikka vahat ja öljyt ovat olleet jo jonkin aikaa markkinoilla niin kannattaa varmistua että lattiamestarille aineet ja menetelmät on tuttuja. Tietyllä tapaa kun vahat ja öljyt ovat hyvin moderni tapa käsitellä lattiaa, vaikka öljyjä ja vahoja on ollut jo vaikka kuinka kauan. Öljyä tai vahaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen että valmistajalla on myös kunnoliset hoitoaineet. Olen tehnyt useita öljyttyjä lankkulattioita asiakkaille ja kaikki ovat edelleen kauniita. Se mikä on hyvä muistaa että öljyn tai vahan päälle on hyvin hankala saada tarttumaan maalia tai lakkaa jos myöhemmin haluaa vaihtaa pinnoitetta. Tuosta koivulattiasta tuli mieleeni että jos päädytte siihen niin varmistukaa sahatavaran kunnollisesta ilmakuivaamisesta. Ei siis mitään pikakuivattua tavaraa, vähintään pari vuotta ilmakuivausta jos vaikka 50mm tavaraa.Sitten rauhallinen keinokuivaus ->höyläys. Eriasia jos siis hankitte koivulattian tehdasvalmisteisena. Koivulla on ihan eritavalla luonetta ja se elää huomattavan paljon enemmän kuin kuusi tai mänty. Muutenhan puu on mainio lattiamateriaali, joskaan ei kovin usein wanhoissa lattioissa käytetty.
08.03.2010 21:26 Jaakko Kekkonen	Moro Meillä ajatuksissa laittaa vesikiertoinen lattialämmitys vanhojen lankkujen alle. Kaikki rakennuksen lattiat avataan, joten siinä vaiheessa helpohko lisätä. Ylätalo-projektissamme on sekä rossi- että täyteen valettuja lattioita. Meitä on mietityttänyt seuraavat asiat: - Lattialankun paksuus, noin 40mm, eristääkö liikaa? Ajatuksissa ollut mahdollisuus leikata putken kokoinen pala pois lankun alakulmasta. Tähän koloon tulisi sitten putki ja näin se olisi lähempänä lattian pintaa. - Tarvitseeko käyttää alumiinisia lämmönluovutuslevyjä/onko viestiketjussa mukana olevat harkinneet näiden käyttöä?
14.03.2010 09:05 Vesa Nuolioja	Hankkimassani talossa on noin 120 vuotta vanhat lankkulattiat. Talo on suunnitteilla siirtää toiseen paikkaan ja käyttää vanhat lankut uudelleen. Mietin muutamia asioita, joista en vielä ole varma: 1. Ponttaus. Ei kai noin vanhoissa lattioissa ole ponttauksia yleensäkään ollut. Kun lattia on hyvin toiminut 120 vuotta, niin toimisi varmaan edelleen. On vain käsittääkseni yksi ongelma. Lankut on naulattu päältä läpi. Ei kai sellaista kiinnitystä kukaan nykyisin halua. Pitääkö lankkuihin siis höylätä pontit kiinnityksen vuoksi? 2. Hionta. Sellaisiakin mielipiteitä näkyy keskusteluissa, että vanhan lattian kulumismuhkut ja muut epätasaisuudet voi jättää myös uuteen. Taidan olla vähän toista mieltä. Joutuuhan uuden rakentaja tekemään historiallisuuden kanssa kompromisseja monessa muussakin asiassa. Talomuseoissa on mukava käydä aistimassa menneen ajan tunnelmaa, mutta haluaisiko kukaan niissä asua? Jos vanha hirsipinta jää seiniin näkyviin, niin se taitaa olla jopa entistäkin edustavampi, jos lattia puolestaan on hiottu sileäksi. 3. Vanha lattia on tehty niin, että leveä lankku kiertaa ensin huoneen ympäri seiniä myöten ja tämän suorakulmion sisään on sitten rakennettu muu lattia. Onko lankun asentaminen kahdelle seinustalle suoraan kulmaan muiden lankkujen kanssa jossain mielessä tarpeellista vai onko se pelkkä makuasia? 4. Lakkaus. Tässä kohdassa taidan olla jo kantani päättänyt, mutta kuulostellaan silti muidenkin mielipidettä. Siis ei lakkausta. Lakkaus kai on perinnerakentamisen ideologian vastaista, koska lakka ehkäisee puun hengittämistä tai ehkä peräti lopettaa sen kokonaan. En oikein muutenkaan pidä lakkalattiasta vanhassa hirsirakennuksessa. Jotenkin kovan tuntuinen. On monia muita parempia pintakäsittelytapoja, joita on esitelty tässäkin keskustelussa.
19.03.2010 14:54 risto pakkala	Trv 1. Ponttaus : vanhojen lankkujen kyljessä on kaikella todennäköisyydellä tapitus (~1 m välein reilun harjanvarren paksuinen tappi), joka ajaa ponttauksen asiaa. Jos/kun siirrät talon 1:1 , niin varmaan tuo tapitus on säilytettävissä. Minä en alkaisi pontteja höyläämään. Hieman epätasaisissa lankuissa ei pontti varmasti menisi kohdalleen. Jos ei halua enää lankkuja naulata päältä, ne voi myös naulata/ruuvata kyljestä. 2. Hionta : kauneus on katsojan silmässä. Ottamatta kantaa siihen kauneuteen, tulee mieleen toinen asia mahdollista hiomista/höyläämistä silmällä pitäen. Lattia on tehty silloin kauan sitten juuri niille vasoille (sahattu/veistetty/kiilattu/tapitettu/höylätty). Se että lattia on päältä tasainen ei tarkoita että se on ollenkaan tasainen alapuolelta. Jotta se sitten täsmäisi hienosti uuteen ympäristöön, voi tulla aikamoinen palapeli. Muista merkitä järjestys. 3. "kiertävä lankku" : en ehkä ihan oikeaa vastausta tiedä, mutta aika lähellä voi olla seuraavat. a) Vuosien vieriessä lattian eristeet (multa/puru/tms) vajenee. On helpompi lisätä eristettä ottamalla yksi lankku päädystä kuin purkaa koko lattia. b) On helpompi asentaa ja asemoida suorakulmio kuin sahailla juuri oikean pituiseksi/leveyiseksi vaikka 40 lankkua. Varsinkin pituuden kanssa on huomattavasti helpompaa työskennellä kun lankku on 40 cm lyhyempi kuin just seinästä seinään. 4. Lakkaus : en minäkään lakkaisi. Maalaa tai vahaa.
20.03.2010 12:49 Vesa Nuolioja	Kiitos Risto vastauksista, jotka koen hyvin hyödyllisiksi. 1. Ponttaus. Arvasit oikein. Irroitin yhdestä huoneesta kokeeksi pari lankkua. Ainakin niissä oli harvakseltaan paksuja tappeja. 2.Hionta. Toinen oikea arvaus (tai tieto). "Pelin henki" kävi ilmi jo niistä lankuista, jotka irroitin. Lattia on todella veistetty suoraksi kohta kohdalta alapuolelta. 3. "Kiertävä lankku". Varma tieto tai ei, mutta ainakin nuo kaksi esittämääsi näkökohtaa tuntuvat järkeviltä. Eristeiden mahdollista lisäämistä ei ehkä uudessa rakennuksessa oteta huomioon. Sen sijaan toinen kohta voi hyvinkin tulla kysymykseen myös nyt. Siis se, että lattia on helpompi rakentaa mainitsemastasi syystä. Eikä sellainen lattia kyllä taida olla huonon näköinenkään. 4. Lakkaus. Lakkaus lopullisesti hylätty.
22.03.2010 08:32 Raimo Kantonen	Terve kaikki Itsellä on osa lattioista uutta ja osa vanhaa muualta purettua kuusilankkua. Tuo vanha on tapitettu. Sille tein näin: höyläys tasohöylässä alapuolelta, jolloin lankuista saa tasapaksuja pinnan kärsimättä. Vanhoissa lankuissa on yleensä paksuutta vähintäänkin rittävästi tuohon. Tapit poistin, koska tässä uudessa lattiassa ne eivät kuitenkaan olisi osuneet enää kohdakkain. En missään nimessä halunnut lankkujen kapenevan ponttauksen vuoksi, joten jyrsin urat lankkujen syrjiin. Urospontille 12mm ja naarasponttille n. 12,5 syvuuttä jokin 20mm. Sitten 12 mm koivuvanerista tein ponttikielen, joka liimattiin uraan. Voilá meillä on pontattu lattia ja leveys ei ole muuttunut mihinkään. Palveleva puuseppä tekee varmasti saman. Itsellä meni 15 neliön lattian ponttauksen tekoon noin 3 -4 tuntia, joten ei tule edes kovin kalliiksi. Kuten Risto sanoi, meillä jokaisella on oma maku. Itse jättäisin ajan patinan lankkuihin, koska hionta saa lattian näyttämään uudelta tai uusvanhalta. Eikö kaiken vanhan viehätys ole juuri siinä että se kertoo katsojalleen jotain menneestä? Sillä on tarina. Hionnassa sen historia katoaa, mutta tämä on vain minun mielipiteeni. Tuo "kehyksen" tekeminen ei ole ollenkaan huono idea nykyäänkään ja se kannattaa edelleenkin tehdä niin että reunalankut saa pois. Jos käytät selluvillaa lattiassa sekin painuu ja vieläpä aika paljon ja äkkiä. On sitten helppo lisätä eristettä siihen kriittiseen kohtaan eli seinien viereen. Mietit Vesa että naulaako enää kukaan päältä? Meille tulee päältänaulatut lattiat. Naulat ovat sepäntakomia ja ne upotetaan senverran ettei käy jalkaan. Tuo pontista kiinnittäminen on myös hyvä tapa. Se kannattaa tehdä ruuveilla, jotta tarvittaessa lattia on helppo purkaa. Ruuvaus tapahtuu aina urospontista. Ja kannattaa muistaa porata aina ruuvin koon kokoinen apureikä ponttiin niin vetää paljon paremmin eikä pontti leviä tai halkea. Eli 5mm ruuvi=5mm apureikä. Lattian vhavaa lakkausta välttäisin itsekin vanhassa rossipohjaisessa rakennuksessa. Vaha tai öljy on oikein hyvä kun vaan muistaa että jatkossa maalit ja lakat on vaikea saada tarttumaan. Lattianhan voi myös kuurata tai maalata Wanhoilla maaleilla, joilla saa kuultavan käsittelyn.
22.03.2010 12:18 VanhaTalo	Hei! Kokemusta on nyt vahatusta puulattiasta (Osmo Color) vuoden ajalta keittiöstä. Kuormitus kovaa ja "monipuolista": +Puuvalmiin lattian käsittely helppoa ja miellyttävää. +Erittäin mukava jalkatuntuma. +Helppo huoltaa ja korjata kulumia uudella vahakerroksella -Tumma värisävy vaalean puun päällä saa pienetkin kolhut (ja naarmut esim. tuolin jaloista) erottumaan ikävästi kun alkuperäinen puusävy pilkistää ohuen vahakerroksen alta. -Vesiroiskeet jättävät helposti likatahralta näyttävän jäljet, jos niitä ei heti pyyhi pois.

---

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.