Kunnostaminen
Historia & Tyyli

Main menu

Ikkuna, historia

Keskiaika

 

- Tuontilasia tärkeimmissä rakennuksissa, mm. Jomalan pappila Ahvenanmaalla 1300-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla Turkulaisissa kaupunkitaloissa.

 

1600-luku

  - Ristikarmi, puupuitteet, joissa lyijypuitteilla pienet ruudut = karoliininen ikkuna
  - Puite kiinni suoraan runkoon, ei karmia

 Ikkunalasit ovat valmistustekniikan takia pieniä ja ne yhdistetään toisiinsa H-mallisilla lyijykiskoilla. Puite kiinnitetään suoraan runkoon; ikkuna ei ole avattava.

1700-luku

- Virkatalojen ohjesäännöt määrittelivät mm. upseerien ja papiston asumista. Everstin virkatalon ikkunassa oli kaksi puupuitetta ja kummassakin 24 pientä lyijypuitteella yhdistettyä lasia. Vuosisadan mittaan lasikoko suureni ja puitteet muuttuivat ensin kahdeksan, myöhemmin kuusiruutuisiksi.
  - 1700-luvun loppu: puupuite syrjäyttää lyijypuitteen. Ensimmäiset tuplaikkuna; niitä ei saranoida.
  - Luusholsti nousee ylös 1/3 osaa korkeudesta
  - Ulkopuolella taotut leikkauksin koristellut kulmaraudat, joihin myös sarana liittyy. Sepän takomat, suojaus tervaamalla.
  - Sulkemiseen lattahaat.

 Ikkunalasit ovat valmistustekniikan takia pieniä ja ne yhdistetään toisiinsa H-mallisilla puurimoilla. Kokonaisuus kiinnitetään aukeavaan puupuitteeseen.

Empire
  - 6 ruutua (3+3)
  (- Ristikarmi, 6 ruutua (2+2+2 T-rakenteessa))
  - aurinko- eli rukki-ikkuna, ovien päällä, talon päädyssä vintillä
  - pelkistetty vuorilistoitus, päällä usein kolmiomallinen koriste
  - 2-kertaiset ikkuna yleistyvät ja välttämättöminä niitä aletaan pitää vuosisadan puolivälissä.


Uusgotiikka
  - suippokaari, vinoruudut
  - monimutkainen vuorilistoitus

Uusrenessanssi

  - sorvaus, otsikossa kolmio
  - T-karmi, isoilla jaottomilla ruuduilla
  - sisään–sisään-aukeava ikkuna yleistyy
  - korkeissa ikkunoissa espanjoletti (tankosulkija)
  - lankahaka
  - erillinen tuuletusikkuna, fortuska

Uusrenessanssi-ikkunassa ja sitä ympäröivässä seinäpinnassa paljon koristeaiheita ja runsas väritys.

T-karmi yleistyi 1800-luvun jälkipuolella ja oli käytössä 1900-luvun alkupuolelle.

Jugend

  - Kansanperinne ja käsityötaito kunniaan.
  - Ikkunapinnan jako: yksi suuri näköalaruutu ja pienempiä ruutuja koristeena.
  - Lasi oli kallista ei työ, siksi moniruutuinen ei ollut kallis.
  - Värillisiä ruutuja, erityisesti kuisteilla ja verannoilla.

Jugend toi ikkunoihin dynaamisia muotoja. Teollisuus tuotti jo suuria ikkunalaseja, mutta kansallisromanttisessa hengessä haluttiin käyttää myös pieniä ruutuja.

1920-luvun: klassismi

- 6 ruutuinen palaa, toisinaan korotettuna 8-ruutuiseksi.
- Vuorilistat vaatimattomat.

1930-luku: funktionalismi

- Yksinkertaistumista: esim. kaksi tai kolme yksilasista pokaa rinnakkain ja lopulta puitteeton, vain yksi suuri yhtenäinen lasi.

Rintamamiestalon ikkuna on funktionaalinen: paljon valoa pääsee estettää sisälle. Tuuletus kapeasta ikkunasta. Korosteväri kapeana nauhana.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy

Lisää aiheesta

Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja tuhosi lähes kaiken: puutalot poltettiin ja kaikki jotka kykenivät, lähtivät Ruotsiin pakoon. Suurin osa kaupungeista oli maan tasalla.

1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa. Vuosisadan alkupuolta leimasi empire ja sen porvarillinen loppuvaihe biedermeier, keskivaihetta kertaustyylit ja loppua kansallisromantiikka sekä jugend.

Vuosisadan alkupuolen empirekoti oli yläluokkainen edustuskoti.

Seinä oli vuosisatojen ajan käsittelemätöntä pyöreää hirttä. Ensimmäinen tapa ehostaa seinää oli piiluaminen eli hirsien tasoittaminen kirveellä. Monessa maalaistalossa seinälle ei muuta tehtykään, ja moni talonpoikaistyylinen tupa on edelleen paljaalla hirrellä.

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan. Kun Aurinkokuningas rakensi Ranskassa Versailles’in palatsia, Suomessa asuttiin pääasiassa savutuvissa.

Jaa

Kunnostaminen
Historia & tyyli
admin | 30.7.2019

Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja tuhosi lähes kaiken: puutalot poltettiin ja kaikki jotka kykenivät, lähtivät Ruotsiin pakoon.

hannu | 3.7.2018

1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa.

hannu | 29.6.2018

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan.

hannu | 20.6.2018

Laavu ja kota

Ensimmäiset asumukset Suomessa olivat tilapäiseen tai siirrettävään majoittumiseen käytettyjä laavuja (katteena havut) tai pistekotia, joissa seinä ja katto ei ole eriytynyt omaksi rakenneosaksi.

hannu | 17.6.2018

Keskiaika

- Tuontilasia tärkeimmissä rakennuksissa, mm.

hannu | 14.6.2018

Suomen arkkitehtuuri noudattaa pitkälle ruotsalaista esikuvaa, koska Suomi oli osa Ruotsia noin 1100-luvulta aina vuoteen 1809 saakka.

hannu | 14.6.2018

Samalla kun uhkea julkinen ja porvarillinen arkkitehtuuri innostui kertaustyyleistä, alkoi osa arkkitehdeista pohtia, mitä olisi aito puurakentaminen – tehtiinhän valtaosa rakennuksista kuitenkin puusta.

hannu | 14.6.2018

Tyylien historia eteni keskiajalta 1800-luvun alkuun vaiheittain kehittyvänä tarinana, jossa uusi muoti kumosi edellisen.

Tapettitehdas ilmoitus

 

Liity Perinnemestarin postituslistalle ja valitse haluamasi kiinnostusryhmät.