Kunnostaminen
Historia & Tyyli

Main menu

Renessassi 1520–1660 ja barokki 1660–1715

Renessanssi ei pyyhkäissyt Suomen yli, ei. Mutta Juhana-herttua piti Turun linnassa loisteliasta hovia vuosina 1556–1563. Herttuan hovi oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki maassamme vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä.

Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa ja hän muutti lyhyeksi aikaa Turun linnaan asumaan. Katarinan mukana hoviin tuli kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti renessanssiajan Italiasta ja Puolasta. Hänellä oli myötäjäislahjoina muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli gobeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomen kansa ei ollut nähnyt tätä ennen.

Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, heistä suuri osa naisia. Juhana-herttuan kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti ihastusta myös ulkomailla. Linnassa vietettiin loisteliaita juhlia ja läheisellä Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia. Keskiaikaisen kuninkaansalin holvit korvattiin ajan hengen mukaisella tasakatolla, jotta valoa saatiin enemmän. Salista tuli henkivartijoiden tupa ja hovia varten rakennettiin kokonaan uusi kerros.

Myös aateliston asema vahvistui ja he rakensivat kivisiä aatelislinnoja, joista jäljellä ovat mm. Kuitia ja Kankainen. Porvariston asema ei vielä ollut merkittävä, kaupungit olivat pieniä ja kauppa kehittymätöntä. Maaseuturakentamisen rintamalla ei mitään uutta.

Louhisaaren kartanolinna on valmistunut vuonna 1655. Kartano on kahden tyylin, renessanssin ja barokin välimaastossa.

Vaasa-ajasta eli myöhäisrenessanssista karoliiniseen aikaan eli barokkiin 1660–1715

Ruotsin valtakunta siirtyi suurvalta-aikaan. Se ei tosin heijastunut kovin voimakkaasti Suomeen, tai ennemminkin niin päin, että suomalainen aateli hakeutui ennemmin Tukholmaan, kuin kohensi asemaansa Suomessa. Merkittävimpiä – lähes ainoita – aatelisten kivirakennuksia ovat Louhisaari (1653–1655) ja Sarvilahti (1670-luku). Maahan rakennettiin myös vaatimattomampia puisia kartanoita, joissa saattoi olla kaksi kerrosta ja toistakymmentä huonetta. Näitä ei ole säilynyt. Aivan vuosisadan lopulta on myös ensimmäinen karoliinin pohjakaava (keskellä iso sali, sivuilla kamarit).

Kaupungit kasvoivat ja niissä alettiin soveltaa ruutukaavaa. Silti ”1600-luvun kaupungit lienevät olleet katsojan silmissä sangen pieniä, mitättömiä ja värittömiä. Kirkkoa ja raatihuonetta lukuun ottamatta talot olivat maalaamatonta puuta, ja vain Turussa ja Viipurissa oli vähänkään komeampia rakennuksia. Maalatuista, ts. Punamullatuista taloista on jo mainintoja, mutta silloin puhutaan lähinnä Helsingin lääninresidenssin, Porvoon raatihuoneen tai Kristiinankaupungin kirkon kaltaisista rakennuksista.” (Gardberg).

Lebellin kauppiaantalossa Kristiinankaupungissa on barokkityylinen sisustus, vaikka huone onkin kalustettu 1760-luvulla – suuren maailman tyylit levisivät Suomeen hitaasti.

Lisää aiheesta

Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja tuhosi lähes kaiken: puutalot poltettiin ja kaikki jotka kykenivät, lähtivät Ruotsiin pakoon. Suurin osa kaupungeista oli maan tasalla. Vuosisadan loppupuolella

1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa. Vuosisadan alkupuolta leimasi empire ja sen porvarillinen loppuvaihe biedermeier, keskivaihetta kertaustyylit ja loppua kansallisromantiikka sekä jugend.

Vuosisadan alkupuolen empirekoti oli yläluokkainen edustuskoti. Suuren salin

Seinä oli vuosisatojen ajan käsittelemätöntä pyöreää hirttä. Ensimmäinen tapa ehostaa seinää oli piiluaminen eli hirsien tasoittaminen kirveellä. Monessa maalaistalossa seinälle ei muuta tehtykään, ja moni talonpoikaistyylinen tupa on edelleen paljaalla

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan. Kun Aurinkokuningas rakensi Ranskassa Versailles’in palatsia, Suomessa asuttiin pääasiassa savutuvissa. Edellisessä rinnastuksessa on sama mittakaavavirhe mikä tapahtuu myös silloin, kun katsotaan

Jaa

Kunnostaminen
Historia & tyyli
Hannu | 14.6.2018

Samalla kun uhkea julkinen ja porvarillinen arkkitehtuuri innostui kertaustyyleistä, alkoi

Hannu | 14.6.2018

Tyylien historia eteni keskiajalta 1800-luvun alkuun vaiheittain kehittyvänä tarinana, jossa

Hannu | 14.6.2018

Arkkitehdit olivat henkisessä hajaannuksessa 1900-luvun alussa. Jugend oli jo pois

Hannu | 14.6.2018

1700-luvun alkupuolella tehdyt tutkimusmatkat Kreikkaan ja eteläitalialaisen Pompeijin kaupungin kaivaukset

Hannu | 14.6.2018

Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja

Hannu | 14.6.2018

Renessanssi ei pyyhkäissyt Suomen yli, ei. Mutta Juhana-herttua piti Turun

Hannu | 30.5.2018

Keskiajalla Suomessa oli muutamia kaupunkeja, joiden komeimpana rakennuksena oli raatihuone

Hannu | 30.5.2018

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä

Helakauppa

 

Liity Perinnemestarin postituslistalle ja valitse haluamasi kiinnostusryhmät.