Kunnostaminen
Historia & Tyyli

Main menu

Renessassi 1520–1660 ja barokki 1660–1715

Renessanssi ei pyyhkäissyt Suomen yli, ei. Mutta Juhana-herttua piti Turun linnassa loisteliasta hovia vuosina 1556–1563. Herttuan hovi oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki maassamme vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä.

Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa ja hän muutti lyhyeksi aikaa Turun linnaan asumaan. Katarinan mukana hoviin tuli kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti renessanssiajan Italiasta ja Puolasta. Hänellä oli myötäjäislahjoina muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli gobeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomen kansa ei ollut nähnyt tätä ennen.

Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, heistä suuri osa naisia. Juhana-herttuan kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti ihastusta myös ulkomailla. Linnassa vietettiin loisteliaita juhlia ja läheisellä Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia. Keskiaikaisen kuninkaansalin holvit korvattiin ajan hengen mukaisella tasakatolla, jotta valoa saatiin enemmän. Salista tuli henkivartijoiden tupa ja hovia varten rakennettiin kokonaan uusi kerros.

Myös aateliston asema vahvistui ja he rakensivat kivisiä aatelislinnoja, joista jäljellä ovat mm. Kuitia ja Kankainen. Porvariston asema ei vielä ollut merkittävä, kaupungit olivat pieniä ja kauppa kehittymätöntä. Maaseuturakentamisen rintamalla ei mitään uutta.

Louhisaaren kartanolinna on valmistunut vuonna 1655. Kartano on kahden tyylin, renessanssin ja barokin välimaastossa.

Vaasa-ajasta eli myöhäisrenessanssista karoliiniseen aikaan eli barokkiin 1660–1715

Ruotsin valtakunta siirtyi suurvalta-aikaan. Se ei tosin heijastunut kovin voimakkaasti Suomeen, tai ennemminkin niin päin, että suomalainen aateli hakeutui ennemmin Tukholmaan, kuin kohensi asemaansa Suomessa. Merkittävimpiä – lähes ainoita – aatelisten kivirakennuksia ovat Louhisaari (1653–1655) ja Sarvilahti (1670-luku). Maahan rakennettiin myös vaatimattomampia puisia kartanoita, joissa saattoi olla kaksi kerrosta ja toistakymmentä huonetta. Näitä ei ole säilynyt. Aivan vuosisadan lopulta on myös ensimmäinen karoliinin pohjakaava (keskellä iso sali, sivuilla kamarit).

Kaupungit kasvoivat ja niissä alettiin soveltaa ruutukaavaa. Silti ”1600-luvun kaupungit lienevät olleet katsojan silmissä sangen pieniä, mitättömiä ja värittömiä. Kirkkoa ja raatihuonetta lukuun ottamatta talot olivat maalaamatonta puuta, ja vain Turussa ja Viipurissa oli vähänkään komeampia rakennuksia. Maalatuista, ts. Punamullatuista taloista on jo mainintoja, mutta silloin puhutaan lähinnä Helsingin lääninresidenssin, Porvoon raatihuoneen tai Kristiinankaupungin kirkon kaltaisista rakennuksista.” (Gardberg).

Lebellin kauppiaantalossa Kristiinankaupungissa on barokkityylinen sisustus, vaikka huone onkin kalustettu 1760-luvulla – suuren maailman tyylit levisivät Suomeen hitaasti.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy

Lisää aiheesta

Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja tuhosi lähes kaiken: puutalot poltettiin ja kaikki jotka kykenivät, lähtivät Ruotsiin pakoon. Suurin osa kaupungeista oli maan tasalla.

1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa. Vuosisadan alkupuolta leimasi empire ja sen porvarillinen loppuvaihe biedermeier, keskivaihetta kertaustyylit ja loppua kansallisromantiikka sekä jugend.

Vuosisadan alkupuolen empirekoti oli yläluokkainen edustuskoti.

Seinä oli vuosisatojen ajan käsittelemätöntä pyöreää hirttä. Ensimmäinen tapa ehostaa seinää oli piiluaminen eli hirsien tasoittaminen kirveellä. Monessa maalaistalossa seinälle ei muuta tehtykään, ja moni talonpoikaistyylinen tupa on edelleen paljaalla hirrellä.

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan. Kun Aurinkokuningas rakensi Ranskassa Versailles’in palatsia, Suomessa asuttiin pääasiassa savutuvissa.

Jaa

Kunnostaminen
Historia & tyyli
hannu | 4.9.2019
Kuvagalleria
admin | 30.7.2019

Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja tuhosi lähes kaiken: puutalot poltettiin ja kaikki jotka kykenivät, lähtivät Ruotsiin pakoon.

hannu | 5.7.2018

Etuliite huvi- viittaa paremman väen elämään: 1700-luvulla vain aatelisilla oli varaa huvimajaan, 1800-luvulla porvari saattoi hankkia huviveneen ja 1900-luvulla keskiluokka lähti kesähuvilalle.

hannu | 3.7.2018

1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa.

hannu | 30.6.2018

Vuonna 1930 perustettu Pihlgen ja Ritola Oy on toinen ja vanhempi Suomessa nykyään toimivista tapettitehtaista.

hannu | 29.6.2018

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan.

hannu | 29.6.2018

Säätyläiskodeissa oli yhdessäoloa ja seurustelua varten kahdesta kolmeen huonetta.

hannu | 29.6.2018

Peseytyminen tapahtui 1900-luvun alkuun asti saunassa sekä maalla että kaupungissa.

 

Liity Perinnemestarin postituslistalle ja valitse haluamasi kiinnostusryhmät.