Kunnostaminen
Historia & Tyyli

Main menu

Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola

Vuonna 1930 perustettu Pihlgen ja Ritola Oy on toinen ja vanhempi Suomessa nykyään toimivista tapettitehtaista. Toinen on Sandudd – ja molemmat toimivat Toijalassa.

Pihlgren ja Ritola on erikoistunut antiikki-, entisöinti- ja tyylitapetteihin sekä vanhoihin suomalaisiin perinneaiheisiin eri vuosisadoilta. Tapetit painetaan alkuperäisellä yli 160 vuotta vanhalla liimapainomenetelmällä eikä niihin lisätä niin vahvaa suojakäsittelyä, että kosteuden imeytyminen tapetin läpi estyisi. Tehtaan varastossa on painorullat liki kahteen tuhanteen malliin. Toimitusjohtaja Elina Yrjönen kertookin, että kun muut tehtaat tuovat markkinoille uusia malleja, he hakevat samat varastosta.

Painoprosessi

Tehtaan koneet ovat 1950-luvulta, eikä niihin ole tarvinnut tehdä muutoksia ajan saatossa. Aseseppä on korvannut muutaman hammaspyörän, mutta muuten jykevät koneet toimivat moitteetta.

Tehtaan yhteydessä toimii kesäisin pohjoismaiden ainoa tapettimuseo. (Tarkista aukiolo: Tapettitalo.fi.)

Tuotannossa käytetään nykyisin vähän varsinaisia maavärejä, suurin osa pigmenteistä on ns. moderneja pigmenttejä, jotka tulevat tehtaalle joko valmiina tahnoina tai jauheina. 

 
Jukka Ritola sekoittamassa oikeaa värisävyä.

 
Yhtä tapettimallia varten tarvitaan 1–8 painorullaa.

 
Ensimmäiset säädöt, väri on alhaalla kaukalossa.

Värikaukalosta väri siirtyy kankaan avulla painotelalle, joka siirtää sen paperille.

 
Värisävyn oikeellisuus tarkistetaan kuivatetusta paperinpalasta.

 
Täsmää!

 
Oikealla painettu paperi siirtyy kuivaamoon. Vasemmalla edellisen painokerran paperi palaa rullalle ja siirtyy jatkokäsittelyyn.

 
Painokone täydessä vauhdissa.

Painettua tapettia kuivaamossa. Alla pilkistivät patteriputket.

Päivän painotyön jälkeen kone pestään vedellä.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy

Lisää aiheesta

Hengittävä rakenne vastaanottaa ja luovuttaa vettä. Vanhassa rakentamisfilosofiassa ei niinkään pelätty, että jokin paikka kastuu. Tärkeintä oli, että talo voi kuivua.

Perinnerakentaja haluaa, että hänen tapettinsa läpäisee sekä kaasumaisen että nestemäisen veden. Useimmat tapettivalmistajat ilmoittavat, että heidän tapettinsa on hengittävä, mutta he tarkoittavat sillä yleensä vain kaasumaisen veden, ilmassa leijuvien mesimolekyylien, läpäisykykyä.

Pinkopahvin asentaminen kattoon tuntuu vaikealta, mutta kahdelta ammattilaiselta kului 25 neliön huoneen pingottamiseen vajaa työpäivä. Pahvi on levitettävä reippaaseen tahtiin, jotta se ei kuivu liikaa asentamisen aikana. Kahden seuraavan päivän aikana katto maalattiin valkoiseksi.

Rautakaupoissa myytävissä tapettiliimoissa ja -liistereissä on pääsääntöisesti hengittämättömiä ainesosia. Perinnerautakaupoista voi ostaa liisteriä, jossa on vain luonnonmukaista selluloosaa. Paperitapetilla käytettävää liisteriä voi tehdä itse vehnäjauhosta.

Jaa

Kunnostaminen
Historia & tyyli
hannu | 4.9.2019
Kuvagalleria
admin | 30.7.2019

Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja tuhosi lähes kaiken: puutalot poltettiin ja kaikki jotka kykenivät, lähtivät Ruotsiin pakoon.

hannu | 5.7.2018

Etuliite huvi- viittaa paremman väen elämään: 1700-luvulla vain aatelisilla oli varaa huvimajaan, 1800-luvulla porvari saattoi hankkia huviveneen ja 1900-luvulla keskiluokka lähti kesähuvilalle.

hannu | 3.7.2018

1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa.

hannu | 30.6.2018

Vuonna 1930 perustettu Pihlgen ja Ritola Oy on toinen ja vanhempi Suomessa nykyään toimivista tapettitehtaista.

hannu | 29.6.2018

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan.

hannu | 29.6.2018

Säätyläiskodeissa oli yhdessäoloa ja seurustelua varten kahdesta kolmeen huonetta.

hannu | 29.6.2018

Peseytyminen tapahtui 1900-luvun alkuun asti saunassa sekä maalla että kaupungissa.

Tapettitehdas ilmoitus