Katossa oleva kovalevyn reunan kohoaminen herätti epäilyksiä mahdollisista ongelmista yläpohjan laudoituksessa.
Tämän selvittämiseksi piti poistaa eristeitä (n. 20 cm vahvuudelta) seinän vierestä. Päällä oli hieman olkisilppua ym roinaa. Varsinainen alkuperäinen eristys näytti sammaleelta ja lautaa vasten jotakin pölyävää maata ilmansulkuna. Lautojen päät ja seinähirsi olivat pehmenneet ilmeisesti ilmavuotojen vuoksi. Tässä kuten aiemmin remontoidun huoneen alapohjan sammalissa ei näkynyt merkkejä jyrsijöistä. Olen todennut että lasivillassa ja ekovillassa jyrsijät viihtyvät erinomaisesti.
Talo on rakennettu 1870-luvulla ja ko. huoneen seinille on 1920-luvun remontissa asennettu huokolevyt ja kattoon kovalevy. En ymmärrä miksi lautojen päistä näyttää sahatun n. 2 cm ja huokolevvyn reuna näkyy ylhäältä. Toimenpide on ehkä vaatinut eristeiden poiston reunoilta mutta sillä ole saavutettu erityisen tiivistä rakennetta. Lisäksi alkuperäiset ilmeisesti hirteen naulatut tukevat kattolistat on korvattu heppoisilla koristelistoilla, jolloin laudan päät jäävät ilman tukea.
Korjaussuunnitelma:
1. Poikittaiset laudat avattuun kohtaan jakamaan kuormaa. Yritetään vedättää kovalevyn reunat samaan tasoon ruuveilla alapuolelta (nyt ei onnistu pehmeään puuhun).
2. Poistetaan nykyiset kattolistat joka seinältä. Tiivistetään rajapinta ilmansulkuteipillä. Korvataan nykyiset kattolistat tukevammilla hirsiseinään kiinnitettävillä listoilla. Tällöin lautojen päiden rasitus pienenee. Toivottavasti hirsi on riittävän kova.
3. Lapioidaan vanhat eristeet paikalleen. Päälle vielä mahdollisesti lisäeristys lasivillamatolla koko alueelle kuten oli aiemmin suunniteltu.
Tämä taitaa olla kouluesimerkki yläpohjan ilmavuodoista. Olen havainnut myös alapohjan laudoituksissa ja eristeitä vasten olevissa hirsissä kosteusvaurioita. Sama mekanismi ei ymmärtääkeni ole niissä mahdollinen. Voisiko syynä olla runsas vedenkäyttö lattioiden pesussa?
