Kunnostaminen
Korjausohjeet

Main menu

Miksi katolle tulee jääpuikkoja

Rakennuksen katolle syntyy jääpuikkoja, jos vintin ilma on liian lämmin. Perinteinen avovintti on hatara joten sen lämpötila on suunnilleen sama kuin ulkoilman. Jos vintin lämpötila nousee plussan puolelle, alkaa lämpö sulattaa vesikatolla olevaa lunta, joka valuu räystäälle tai räystäällä olevaan jalkaränniin. Talon rungon ulkopuolella oleva räystäs on kylmä, joten sinne valuva vesi jäätyy jääpuikoiksi.

Jos talossa on jalkaränni, vesi jäätyy rännikouruun, mikä padottaa vettä, ja erityisesti peltikatto alkaa vuotaa. Katossa ei ole reikää, mutta kymmenenkin senttimetriä kourussa noussut vesipatja löytää rakoset kahteen kertaan taitetun pellin saumoista. Jos jalkaränni on lappeessa ylhäällä, valuu vuotovesi vintille.

Lämpöä syntyy vintille, kun asunnon lämpö karkaa ylöspäin. Joskus syynä voi olla vähälumisen lappeen puolelta paistava aurinko. Varsinkin matalalle vintille tehdyt huonosti eristetyt lisähuoneet vuotavat helposti lämpöä. Myös huonosti eristetyt ilmanvaihtoputket ja -laitteet voivat luovuttaa lämpöä. Lämpö pysyy vintillä hyvin, koska lumi on hyvä eriste, se on kevyttä ja huokoista.

 

 

Lumi sulaa vesikatolla, jos vintti on liian lämmin.

 

Jääpuikoista pääsee eroon parantamalla yläpohjan ja ilmanvaihtoputkien eristystä. Vintille voi myös tehdä tuuletusaukkoja, jotta kylmä ilma pääsee jäähdyttämään vinttiä. Ilman on päästävä vintille räystäiden alta, josta se virtaa lämmenneenä harjalle alipainetuulettimiin tai päädyissä oleviin tuuletusaukkoihin.

 

Tuuletus viilentää vinttiä eikä räystäälle synny jääpuikkoja.

 

Jääpuikko voi syntyä lämmittämättömäänkin rakennukseen, kun aurinko lämmittää sisätiloja. Vesi valuu lumipatjan sisällä räystäälle, jossa tuuli jäähdyttää veden ja se jäätyy.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy

Lisää aiheesta

Kiviniemen kartanon vesikatossa on kattotuolien varaan tehty umpilaudoitus, jonka päälle on 1800-luvulla tehty kolmiorimahuopakatto. Vanhan katteen purkamisen yhteydessä huopakerroksia paljastui paikoitellen jopa viisi.

Laavu ja kota

Ensimmäiset asumukset Suomessa olivat tilapäiseen tai siirrettävään majoittumiseen käytettyjä laavuja (katteena havut) tai pistekotia, joissa seinä ja katto ei ole eriytynyt omaksi rakenneosaksi.

Sanotaan, että katto on talon tärkein osa; jos se ei ole kunnossa, kaikki sen alla alkaa pian tuhoutua. Veden pitäminen ulkona on ollut aina hankalaa ja kaikista rakenneosista katto on käynyt läpi eniten muutoksia.

Jaa

Kunnostaminen
Korjausohjeet
hannu | 4.11.2019

Vanhat sementtitiilet voi pinnoittaa uudelleen itse tehdyllä sementtimaitomaalilla.

admin | 10.10.2019

Käyttöönotto:

Kaakeliuunin kuivumisaika on noin kaksi kuukautta.

hannu | 30.7.2019

Perinnerakentajat käyttävät eristämiseen usein kierrätyspaperipohjaista puukuitueristettä, joita valmistavat mm.

admin | 30.7.2019

Laipion maalaamiseen käytettiin usein edullista liimamaalia.

hannu | 30.7.2019

Perinnerakentaja haluaa, että hänen tapettinsa läpäisee sekä kaasumaisen että nestemäisen veden.

hannu | 30.7.2019

Hengittävä rakenne vastaanottaa ja luovuttaa vettä. Vanhassa rakentamisfilosofiassa ei niinkään pelätty, että jokin paikka kastuu. Tärkeintä oli, että talo voi kuivua.

hannu | 30.7.2019

Rakennuksen katolle syntyy jääpuikkoja, jos vintin ilma on liian lämmin.

hannu | 4.7.2018

Pinkopahvin asentaminen kattoon tuntuu vaikealta, mutta kahdelta ammattilaiselta kului 25 neliön huoneen pingottamiseen vajaa työpäivä.

Tapettitehdas ilmoitus