Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja tuhosi lähes kaiken: puutalot poltettiin ja kaikki jotka kykenivät, lähtivät Ruotsiin pakoon.
Historia & tyyli
1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa.
Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan.
Laavu ja kota
Ensimmäiset asumukset Suomessa olivat tilapäiseen tai siirrettävään majoittumiseen käytettyjä laavuja (katteena havut) tai pistekotia, joissa seinä ja katto ei ole eriytynyt omaksi rakenneosaksi.
Keskiaika
- Tuontilasia tärkeimmissä rakennuksissa, mm.
Suomen arkkitehtuuri noudattaa pitkälle ruotsalaista esikuvaa, koska Suomi oli osa Ruotsia noin 1100-luvulta aina vuoteen 1809 saakka.
Samalla kun uhkea julkinen ja porvarillinen arkkitehtuuri innostui kertaustyyleistä, alkoi osa arkkitehdeista pohtia, mitä olisi aito puurakentaminen – tehtiinhän valtaosa rakennuksista kuitenkin puusta.
Tyylien historia eteni keskiajalta 1800-luvun alkuun vaiheittain kehittyvänä tarinana, jossa uusi muoti kumosi edellisen.
Arkkitehdit olivat henkisessä hajaannuksessa 1900-luvun alussa.
1700-luvun alkupuolella tehdyt tutkimusmatkat Kreikkaan ja eteläitalialaisen Pompeijin kaupungin kaivaukset antoivat tietoa alkuperäisestä antiikin arkkitehtuurista ja asuntojen sisustamisesta.
Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja tuhosi lähes kaiken: puutalot poltettiin ja kaikki jotka kykenivät, lähtivät Ruotsiin pakoon.
Renessanssi ei pyyhkäissyt Suomen yli, ei. Mutta Juhana-herttua piti Turun linnassa loisteliasta hovia vuosina 1556–1563.
Keskiajalla Suomessa oli muutamia kaupunkeja, joiden komeimpana rakennuksena oli raatihuone ja kirkko.
Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan.
